Kaikki alkoi Tukholmasta.
Ei, oikeastaan kaikki alkoi Salosta. Toukokuussa näin Salon taidemuseossa Veturitallissa yhden elämäni vaikuttavimmista valokuvanäyttelyistä. Kerroin hienosta mutta hämmentävästä kokemuksesta silloisessa Instagram-postauksessani:
On oikeastaan yksi ainoa elementti, joka on kesälomareissuillani välttämätöntä: avomeri. Silloin tällöin on päästävä rannattomalle rannalle, aistimaan äärettömyyttä, joka kaareutuu horisontissa. Sisälleni on talletettu monta rakasta ulappaa.
Tiesin jo siis, että tänä kesänä minun olisi päästävä Tukholmaan. Sehän ei onneksi Helsingistä käsin katsoen ole ylivoimaisen vaikea määränpää (olen leikitellyt ajatuksella siitä, kuinka kauas olisin tämän näyttelyn perässä lähtenyt, mutta en halua imarrella itseäni ajatuksilla liioitellusta tahdonvoimasta). Olimme edellisillä lyhyillä Tukholman-visiiteilä viehättyneet Södermalmin kaupunginosasta ja muutenkin useaan otteeseen puhuneet siitä, kuinka mukavaa olisi lopultakin tutustua naapurimaan pääkaupunkiin muutamaa hätäistä tuntia paremmin. Ja niin kaikki alkoi Tukholmasta, se oli alkupiste, jonka ympärille kehitimme kesäisen road tripin.
Samalla ajattelin kokeilla, miltä tuntuu blogata nopeasti, muutaman päivän välein, vaihteeksi.
1. VINKKI (voimassa syyskuuhun 2015 asti): ON THIS EARTH… Nick Brandtin valokuvia Fotografiskassa
Muutama päivä sitten pääsin siis vihdoin näkemään kokonaisuudessaan trilogian On This Earth A Shadow Falls Across This Ravaged Land. Nick Brandt kuvasi uhanalaisia villieläimiä itäisessä Afrikassa vuosien 2000-2013 aikana (hyvin pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen projekti siis; hän vaikuttaa kuitenkin varsin kärsivälliseltä tyypiltä, ainakin mitä kuvaamiseen tulee, siitä lisää alemapana). Salossa oli esillä kaksi ensimmäistä osaa sekä muistaakseni myös joitakin yksittäisiä kuvia myös päätösosasta.
Kun astuimme hissistä sisään näyttelytilaan, huomasin kaksi asiaa: salissa oli hyvin pimeää. Salon Veturitalli on varsin valoisa näyttelytila, joten kontrasti edelliseen kertaan oli suuri. Täällä tunnelma oli salaperäisempi, jopa vähän harras. Mustilla seinillä valokuvat olivat jotenkin vakavampia, pysäyttävämpiä. (Tämä ei vähennä ensimmäisen kokemuksen voimakkuutta.)
Toinen asia jonka huomasin, oli veden solina. Ehdin tuumata ihaillen; kuinka ajattelevaista, ihan kuin olisimme itsekin viidakossa. Sitten huomasin, että pääni yläpuolella pulputti arkinen, tavallinen vesijohtoputki. Tämä efekti oli siis oletettavsti tahaton, mutta minulle sopiva, yhtä kaikki.
Nyt jäin katselemaan erityisesti yllä näkyvää pantterinaaraan kuvaa. Olisi kiinnostavaa lukea analyysiä katsekontaktista ja muotokuvista, varmasti kuvan kohteen ja katsojan kohtaamisesta on kirjoitettu paljonkin. Haluamatta luoda villipedosta inhimillistä oliota tulee silti tunne, että intensiivisen katseen kautta pystyn samaistumaan hänen asemaansa, olemme molemmat luontokappaleita.
First cut is the deepest, mutta oli tämäkin todella vaikuttava kokemus. Ja tämä ihmiseltä, joka ei koskaan katso Avaraa Luontoa. Enkä ollut muuten koskaan aiemmin matkustanut näyttelyn perässä toiseen maahan. Voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkälti siitä, miksi juuri tällainen vanhanaikainen valokuva vetoaa minuun, mutta se tuntuu latistavalta. Suosittelen vain hyvin lämpimästi tutustumaan tähän näyttelyyn, se on avoinna syyskuuhun asti. Viking Linen matkustajille Fotografiska on vielä kätevästi matkan varrella kohti keskustaa, lähellä satamaa Södermalmin pohjoisrannalla.
2. VINKKISATSI: Nälkäinen kissa on kiukkuinen kissa
Ei vain ruoasta – mutta kuitenkin. Tässä tämän reissun mainioita osumia (kaikki Södermalmilla):
Garbo’s Café, Sofiagatan 1
Täydellinen salaatti alla kuvassa: edamamepapuja, manteleita ja avokadoa runsaalla salaattipedillä. Loistava porkkana-inkiväärikeitto. Paakkelsit näyttivät hyvältä.
Älskäde Traditioner, Södermannagatan 42 (muutenkin erinomainen katu vaellella!)
Ihastuttavan retrosisustetun, diner-henkisen kahvilan erikoisuus on suolaiset vohvelit eli ”wraffles”. Alla kuvassa täytteenä västerbottenjuustomousse, omena, saksanpähkinät; testasimme myös savulohen. Erinomaisia. Myös hyvä vaniljapulla!
Bonne Mécanique, Vartoftagatan 42, Skrapan-ostoskeskuksen vieressä
Ei ehkä erikoisen hyvän kahvin vuoksi (sorry), vaan paikan fiiliksen: pyöräkorjaamo ja -myymälä meets kahvila, hauska idea! Ihanaa rauhallista musiikkia, ystävällinen palvelu, todella mysigt!
Muuten mukavia ruokapaikkoja löytää varmasti Södermalmilla seuraavilla kulmilla: Katarina Bangata (Götgatanin lähistöllä), Nytorget, Mariatorget.
3. VINKKISATSI: Perhe-elämää
Tukholmassa, kuten Helsingissäkin, leikkipuiston löytää helposti myös erikseen etsimättä. Tässä muutamia lemppareita kuitenkin, pienen matkaseuralaisemme tiukan seulan (not – mikä tahansa rähjäinen hiekkis kelpaa, toistaiseksi…):
Leikkipuisto, Rosenlundsparken
Maasta ilmaan suihkuvia vesilähteitä, joiden läpi voi juosta! Pallokenttä! Keinuja! Mahtava iso leikkikenttä Götgatanin läheisyydessä. Monta hiekkalaatikkoa, kiipeilytelinettä ja mukavat ilta-aurinkoiset kalliot. Aukion laidalla kahvila.
Leikkipuisto ”Bryggartäppan”, Gotlandsgatan
Vanhan ajan Tukholmaa muistuttavaksi rakennettu persoonallinen leikkipuisto, ehkä enemmän vähän isompien leikki-ikäisten mieleen. Jätski- ja kahvikioski laidalla. (Tukholma on hyvin lattemutsiystävällinen kaupunki, peukku!)
Leikkipuisto, Nytorget
Viehättävä leikkipuisto Nytorgetilla, jossa on myös paljon katukahviloita ja -ravintoloita.
Second hand -liike, Rackarungar, Skånegatan 78
Tarkistan aina tarjonnan Tukholmassa käydessäni, kerran löysin täältä todella päheät punavalkoiset Kavatit. Sekä uusia että käytettyjä vaatteita. Hintataso käytetyissä ei tosin matalimmasta päästä.
ICA Ringen
Suuri ruokakauppa auki aamusta iltamyöhään, Götgatanilla Ringen-ostoskeskuksessa. (Pieniähän kaupunginosassa on tuhkatiheässä.) Pikkulapsia ja vanhempia ilahduttava bonus tässäkin ICA:ssa: kauppa tarjoaa lapsiasiakkaalle maksutta banaanin nautittavaksi ostosreissun aikana. Saattaa pelastaa raivareilta.
Greta Garbon puisto
Ruotsin kansainvälisesti tunnetuimmalle näyttelijäikonille omistetussa puistossa on betoninorsupatsaat, joilla voi viihdyttää pieniä matkaseuralaisia, esimerkiksi jos odottaa ruokaa jossakin lähistön ruokapaikassa (kuten Garbo’s Café tai Älskade Traditioner).
Hejdå, Tukholma. Nyt suuntaamme kohti sitä avomerta.