La isla bonita

”Minähän olen aina pitänyt sellaisia ihmisiä, jotka matkustavat kerta toisensa jälkeen samaan paikkaan, kovin mielikuvituksettomina”, hymähti perheenjäseneni. Sitten me nauroimme makeasti. Olimmehan jälleen kerran lähdössä – Teneriffalle.

tenerife-375436_1920

Jotenkin näin se meni: 1950-luvulla oli pariskunta, joka piti kovasti matkustelusta. He saivat päähänsä hankkia piletit höyrylaivaan ja matkasivat sillä eksoottisille Kanariansaarille asti. Myöhemmin he palasivat lastensa kanssa. He mieltyivät saareen niin, että ostivat pohjoisen vehreästä pikkukaupungista oman talon. Tuohon taloon he palasivat vuosi ja vuosikymmen toisensa jälkeen Pohjolasta, kuin muuttolinnut konsanaan.

Perheen lapset kasvoivat aikuisiksi ja saivat omia lapsia. Lapsenlapset tottuivat odottamaan, miten talven keskellä lentokone vei heidät satujen saarelle. Vähän kuin mökille, paitsi että täällä hypättiin järven sijaan uima-altaaseen. Puutarhassa kasvoi palmuja ja joulutähtiä. Kaikkea vartioi saaren keskellä kohoava jylhä tulivuori, usein lumihuippuinen Teide.

IMG_6928
Teiden huippu pilviverhon keskellä.

Myöhemmin talosta luovuttiin. Silti yhteys saareen säilyi. Nyt sen kukkivia puita ihastelivat jo lapsenlapsien puolisot – ja hotellin uima-altaaseen hyppäsivät heidän lapsensa.

Kävi niin, että kerran matkustin itsekin tämän perheen mukana elämäni ensimmäistä kertaa Teneriffalle. Minulla oli ennakkoluuloni ja -asenteeni, mutta pitäisi olla aikamoinen typerys, jos ei lähtisi kutsuttuna matkalle, ja sitä paitsi olin kovin rakastunutkin. Vietimme saarella joulun, ja joulu on herkkää aikaa. Ja kas – tarina kietoi minut mukaansa, ja saari muuttui satumaiseksi myös minulle.

En tiedä, miten suhtautuisin kaikkeen, jos en jakaisi tätä tarinaa ja olisi kuullut lukemattomia muistoja vuosien takaa. (Niiden puutarhan joulutähtien kiemuraisille oksille oli kuulemma hirveän kätevää ripustaa pikkupyykkiä kuivumaan.) Mutta uskon, että kyse on muustakin.

Foinikialaiset, nuo kummalliset liikemiehet, jotka kävivät kauppaa ja rakensivat rauhaa, lienevät olleet ensimmäiset ihmiset ns. eurooppalaisesta kulttuuripiiristä, jotka kävivät Kanarian saarilla. He eivät voineet kauppiaina olla erityisen kiinnostuneita kanarialaisista, koska nämä elivät yksinkertaista kivikauden elämää. Mutta rauhaa rakastavina miehinä he muuallakin kertoivat ihanista saarista, joissa vallitsi maailman ihanin ilmasto ja joissa elivät maailman onnellisimmat ja sopusointuisimmat ihmiset. Heistä se tuntui sitäkin ihmeellisemmältä, koska he itse olivat huomanneet, että mitä enemmän he itse olivat tuoneet ihmisille hyvinvointia, sitä riitaisemmiksi nämä olivat tulleet.

Olen vakaasti sitä mieltä, että saarten ilmassa on jotakin – onnellista. Ja niin on myös se perheenjäseneni, jonka kanssa nauroimme estoitta itsellemme. Kuinkas muuten samaan paikkaan halajaisivat toistuvasti meidän kaltaisemme hauskat, runolliset ja kaikipuolin fiksut ihmiset!

Mutta kuinka ollakaan: emme ole aavistustemme kanssa yksin. Jaamme ne arvovaltaisten henkilöiden kanssa, sillä Kanariansaarten idylliä ylistivät jo antiikin Kreikan kynäniekat Homeros ja Plutarkhos.

Homeros kirjoittaa Elysiumista, kaukana lännen meressä olevista autuaitten saarista, joissa kaikki elävät onnellisina, joissa kentät viheriöivät alati ja joissa ei koskaan ole liian kuuma eikä liian kylmä.

Kansi
Teiden huippu häämöttää myös kirjan kannessa.

Viime kesän matkamme yhteydessä kerroin, kuinka rakastan vanhojen matkakertomusten lukemista. Törmäsinkin näihin historian saatossa Kanarian saarista esitettyihin luonnehdintoihin hankittuani käsiini Yrjö Kokon matkakertomuksen Hyvän tahdon saaret vuodelta 1953. Eläinlääkäri ja erämies Kokon tunnetuin teos on satu Pessi ja Illusia  (1944), ja hän kirjoitti myös paljon luontoaiheisia teoksia Lapista. 1950-luvulla hän (syistä jotka tuntuvat yhtä epämääräisiltä kuin alussa mainitun pariskunnan) päätti tehdä tutkimusmatkan Kanariansaarille abiturienttityttärensä kanssa ja kirjoitti havaintonsa seikkaperäiseksi ja humoristiseksi kuvaukseksi, joka on edelleen riemastuttavaa luettavaa.

Takakansi

Totuuden nimissä lienee syytä mainita, että Kokko ei pidä runoratsun ohjaksista turhan tiukasti kiinni, enkä ole varma, kestääkö hänen teoksensa kaikin osin nykytietämyksen mukaista historiantutkimuksellista tarkastelua. Lienee tulkinnanvaraista, liittyivätkö luonnehdinnat onnekkaista saarista juuri Kanariansaariin vai mahdollisesti muihin Atlantin saariryhmiin, jotka joka tapauksessa olivat Ateenasta käsin kaukana Herkuleen pylväiden (eli nykyisen Gibraltarinsalmen) tuolla puolen, ja seassa saattoi olla mytologista sepitettä. Siitä mistä lauletaan suomalaisissa iskelmissä, unelmoitiin jo antiikin Hellaassa.

Mutta turha proosallisuus sikseen, emmehän toki ole mielikuvitusta vailla! Leikittelen ajatuksella, että vuosituhansien takainen autuas elämä on luonut saarille taikapiirin, jonka me aistimme edelleen – halutessamme.

IMG_0557
Playa del Bollullo, onnellinen paikka.

Mutta mihin tarinat Teneriffan ja Kanariansaarten onnelasta perustuvat? Se onkin huikean kiehtova juttu, sillä saarilla oli pitkä historia jo ennen Espanjasta purjehtineiden valloittajien aikaa. Siitä ajattelin kirjoittaa seuraavaksi.

Lainaukset Yrjö Kokon teoksesta Hyvän tahdon saaret (WSOY, 1953).

 

 

 

4 kommenttia artikkeliin ”La isla bonita

  1. Tämä saa ajatukset suhtautumaan ko. saareen toisin, mutta etpä ole ensimmäinen, joka paikkaa kehuu ihan muista kuin baaritarjonnan takia! Hieno kirjoitus! 🙂

    Tykkää

  2. Kiitos Tani hani! Mulla oli hyvin vahvat ennakkoluulot yli 20 vuotta ja ois hyvin mahdollista että ois edelleen! 😀 Se on hassua, paikan päällä näkee, että aika pieni osa saaresta on turistihelvettiä, ja paljon upeaa luontoa, huikeaa historiaa jne. Niin lähellä kuitenkin!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s